Itä-Aasia

Itä-Aasian suurimmat maat ovat Kiina ja Japani. Lisäksi siihen kuuluvat esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Korea. Kiina on jättiläisvaltio, joka on pinta-alaltaan Venäjän ja Kanadan jälkeen maailman kolmanneksi suurin valtio. Väkiluku siellä on maailman suurin. Aasiassa esiintyvien vuorijonojen väliin jää laajoja ylänköalueita, joista tunnetuin Tiibetin ylänkö, joka sijaitsee Länsi-Kiinassa. Tiibetin ylängöllä asuvien ihmisten sanotaan elävän ”maailman katolla”, sillä ylänkö on yli 4000 metrin korkeudella.

Japani on Itä-Aasian saarivaltio, jonka neljä suurinta saarta ovat Hokkaido, Honshu, Shikoku ja Kyushu. Saaret sijaitsevat kaarevana ketjuna Aasian itärannikolla. Ne ovat merenalaisten vuorten merestä kohonneita huippuja. Tämä kohoaminen jatkuu edelleen ja siksi Japanissa tapahtuu maanjäristyksiä hyvin usein. Japanissa on satoja tulivuoria, joista korkein on japanilaisten pyhä vuori Fuji. Japani on teollisuuden suurvaltio, ja sieltä tuleekin monia tunnettuja laitteita, kuten tietokoneita ja televisioita. Japanin teolliseen menestykseen on monia syitä, joista tärkeimmät ovat korkea koulutustaso ja työntekijöiden ahkeruus.

Kuvahaun tulos haulle kiinan muuri

Kiinan muuri on yksi Kiinan historiallisista nähtävyyksistä.

Etelä-Aasia

Etelä-Aasia koostuu pääosin Etu- ja Taka-Intian niemimaista sekä Itä-Intian saaristosta. Lisäksi Etelä-Aasiaan kuuluvat muun muassa Pakistan ja Afganistan. Etelä-Aasia on pinta-alaltaan Euroopan kokoinen.

Nimi Etu-Intia johtuu siitä, että eurooppalaiset löytöretkeilijät tulivat ensin tälle, Euroopasta katsoen etummaiselle niemimaalle. Myöhemmin he löysivät Taka-Intian. Etu-Intian suurin ja väkirikkain valtio on Intia. Taka-Intiassa on paljon pieniä valtioita, joissa asutus on keskittynyt vuorijonojen välisiin laaksoihin ja jokisuihin. Taka-Intiaan kuuluu esimerkiksi suosittu lomakohde Thaimaa. Oletko ollut lomalla siellä? Taka-Intian ja Australian väliin jää tuhansien saarten muodostama Itä-Intian saaristo. Siihen kuuluu myös maailman suurin saarivaltio Indonesia.

Etelä- ja Itä-Aasian rajalla on Himalajan vuoristo, jossa on 14 yli 8000 metrin korkuista huippua. Jokaiselle niistä on noustu ainakin kerran. Himalajan vuoristoon kuuluu myös maapallon korkein huippu Mount Everest (8850 m). Ensimmäisen kerran Mount Everestille kiipesivät uusiseelantilainen Edmund Hilary ja tiibetiläinen kantajana toiminut Tensing Norgay vuonna 1953. Ensimmäisenä suomalaisena Mount Everestin huipulle kiipesi Veikka Gustafsson vuonna 1993.

Kuvahaun tulos haulle taj mahal

Intan suosituimpia nähtävyyksiä on Taj Mahal, joka on kauneutensa vuoksi nimetty Unescon perintökohteeksi.

Lähi-itä

Lähi-idäksi kutsutaan Aasian osaa, joka sijaitsee Euroopan ja Afrikan tuntumassa. Lähi-itä sijaitsee Punaisenmeren, Välimeren, Mustanmeren, Kaspianmeren ja Intian valtameren välisellä alueella.

Suurin osa Lähi-idän valtioista kuuluu arabimaihin, joita ovat esimerkiksi Saudi-Arabia, Jemen, Syyria ja Irak. Arabimaissa asukkaiden äidinkieli on arabia ja heitä yhdistää kielen lisäksi myös yhteinen uskonto islam. Islamin usko näkyy kaikissa Lähi-idän kylissä ja kaupungeissa: niissä on moskeijoita, jotka tunnistaa korkeista torneista, minareeteista. Lähi-itä onkin monien valtauskontojen, kuten kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden syntypaikka.

Saudi-Arabia on maailman suurin öljynviejä. Jopa 20 prosenttia maapallon tunnetuista öljyvaroista on Saudi-Arabiassa. Myös Irakissa on huomattavat öljyvarat (Lähi-idän toiseksi suurimmat), mutta viime vuosina monet sodat ja levottomuudet ovat haitanneet öljyntuotantoa. Nyt Irakin öljy- ja maakaasutuotanto on kuitenkin vähitellen elpymässä.

Lähi-idän maista Turkki, Israel, Kypros ja Iran eivät ole arabimaita. Myös Egyptin katsotaan kuuluvan kulttuurillisesti Lähi-itään, mutta maantieteellisesti se kuuluu Afrikkaan!

Kuvahaun tulos haulle middle east mosque

Moskeija Lähi-idässä Dubaissa.

Keski-Aasia

Keski-Aasia koostuu kolmesta osasta, jotka sijaitsevat keskellä Aasiaa, kuten suuralueen nimestäkin on pääteltävissä. Keski-Aasia ulottuu lännessä Kaukasukselle ja Kaspianmerelle. Sen itäisin alue on Mongolia. Keski-Aasiaan kuuluu lisäksi myös muun muassa Kazakstan, joka on maailman suurin sisämaavaltio.

Kolmasosa Mongoliasta on Gobin aavikkoa. Sana Gobi on mongolin kieltä ja tarkoittaa aavikkoa. Gobin aavikko on yksi maailman suurimmista aavikoista. Suurin osa alueesta on kallioista ja kivikkoista, jossa kasvaa niukasti ruohoa ja pensaita. Hiekka-aavikoa Gobin aavikolla on varsin vähän ja sitä sanotaankin puoliaavikoksi.

Mielenkiintoinen fakta: Kaspianmeri on oikeasti maailman suurin järvi!

Gobi satelliittikuvassa.

Pohjois-Aasia

Pohjois-Aasian kuuluu ainoastaan Siperia, joka kuuluu Venäjään. Suurin osa Pohjois-Aasian väestöstä onkin venäläisiä. Pohjois-Aasia ulottuu Jäämeren rannikolta Aasian keskiosiin saakka. Asutus Pohjois-Aasiassa on harvaa ja se on keskittynyt kaupunkeihin. Ilmasto Siperiassa on hyvin vaihtelevainen ja se onkin tunnettu ankarista talvistaan.

Luonnonvarat ovat Pohjois-Aasiassa huomattavat. Valtavien metsäalueiden ohella siellä on öljy-, maakaasu-, hiili-, ja malmimineraaliesiintymiä. Pohjois-Aasiasta löydetyt maakaasuesiintymät kuuluvat maailman suurimpiin. Lisäksi alueelta on löydetty kultaa ja timantteja.

Kuvahaun tulos haulle north-asia

Aasia

Aasia on suurin maanosa ja se ulottuukin pohjoisnavalta aina päiväntasaajalle saakka. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin kolmasosa koko maapallon maapinta-alasta. Euroopan pinta-ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä, joten Aasia on yli neljä kertaa Euroopan kokoinen! Aasian väkiluku on tällä hetkellä noin 4,436 miljardia, joka on yli puolet koko maapallon väkiluvusta.

Aasialla on selvät luonnolliset rajat: pohjoisessa sitä rajoittaa Jäämeri, idässä Tyynimeri ja etelässä Intian valtameri. Euroopan ja Aasian rajaksi on sovittu Uralvuoret, jotka sijaitsevat Venäjällä ja ulottuvat aina Kazakstanin rajalle saakka. Uralvuorista Aasian raja jatkuu  Ural-jokea pitkin Kaspianmerelle, Kaspianmereltä Kaukasuksen kautta Mustallemerelle ja Välimerelle. Välimereltä raja kulkee Suezin kanavan kautta Punaisellemerelle ja sieltä Intian valtamerelle. Aasian ja Australian välinen raja kulkee Itä-Intian saariston eteläpuolelta Tyynellemerelle, jota pitkin Aasian raja kulkee takaisin pohjoiseen Beringinsalmen kautta Jäämerelle.